Panssarivaunuista innoistuivat myös amerikkalaiset, jotka olivat euroopassa taistelleet ranskalaisilla lentokoneilla (Nieuport 28, Spad VII) ja panssarivaunuilla.
Yhdysvalloissa valmistettiin tuohon aikaan suuria ja hyvin tehokkaita lentokoneiden
moottoreita, jotka sopivat myös panssarivaunuihin. Vaunuikseen amerikkalaiset valitsi brittien vaunuista Mark-V mallin ja ranskalta Renault FT mallin.
Opas on Simo Lampinen Rally Driver (Saab 96, one of the first of the "Flying Finns")
WW-I aikana amerikkalaiset valmistivat 26 vaunua, eli saman määrän kuin saksalaiset.
Yhtään amerikkalaista tankkia ei sodan aikana ollut rintamalla.
Ranskassa olevat joukot käyttivät ainoastaan Renault FT panssarivaunuja.
Ensimmäiset vaunut aseistettiin kiinnittämällä tykki tai konekiväärit suoraan runkoon.
Samaa periaatetta noudatettiin ww2 aikaisissa rynnäkkötykeissä tai vastaavissa.
WW-I aikana yhden poikkeuksen teki Renault tankki. Ranskan 1917 aikana käyttöön ottamassa vaunussa oli paljon ratkaisevia uudistuksia, jotka teki siitä ylivoimaisen.
Se oli pieni, ketterä, kevyt, ja siinä oli pyörivä torni.
Ratkaisevaa oli myös taistelutilan ja moottoritilan erottaminen eri tilaksi väliseinän avulla.
Vaunussa oli myös hyvä, toimiva ohjaus järjestelmä. Kaikissa muissa vaunuissa tämä ohjaus oli osoittautunut ongelmaksi.
Vaunuja valmistettiin kahta eri tyyppiä, 37 mm tykillä varustettu uros ja konekiväärillä aseistettu naaras maalli. Saksalaisten tankkien torjuntaan käyttämät, kenttätykkien ja haupitsien tulitus oli aiheuttanut konekivääreillä aseistetuille vaunuille ylivoimaiseksi tulleita esteitä, joten vaunut ei kyenneet vastustamaan tai tuhoamaan näitä tykkejä.
Sama seikka oli ilmennyt myös tankkien välisessä taistelussa.
Molempia malleja valmistettiin kuitenkin sodan loppuun asti, myös renaultin kohdalla.
Vaunuista saatujen kokemusten perusteella jalkaväen johtajat halusivat saada vaunut
mukaan kaikkiin hyökkäyksiin.
Silti monet pitivät tankkien valmistusta suurena haaskauksena.
Lopulta puolustavien johtajien näkökanta voitti, perusteena panssarivaunu taistelut
joissa kaikissa jalkaväen miestappiot oli jäänyt pieniksi.
Vaunujen käyttämisen periaatteista ei riitaa tai kiistaa syntynyt, kaikki pitivät niitä vain jalkaväen tuki aseena (ww-I aika).
Englannissa vaunuja valmistettiin WW-I aikana 3027 kpl yhteensä.
Mark IV ja Mark V malleja 2500 kpl.
Ranskassa valmitettiin 3977 kpl panssarivaunua, joista Renault Ft vaunuja 3187 kpl.
Saksa 26 kpl ja samoin Yhdysvallat 26 kpl.
WW-I taistelukentilla nähtiin yli 7000 kpl panssarivaunuja.
Tankkien ilmaantuminen taistelukentälle tarkoitti myös sitä, että kymmeniä vuosia jatkunut konekiväärien valtakausi päättyi.
Tämä oli sodan käynnin ratkaisevin vaihe.
Toinen vaihe oli sodan käynnin aiksen tilanne vaihtelun aiheuttamat muutokset, jotka
saivat vaunut kulkeutumaan myös venäjälle, aina Muurmanskiin ja Mantshuriaan asti.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------
Renault FT 17:ään perustuvaa kuuden tonnin panssarivaunua mallivuodelta 1917 valmistettiin Yhdysvalloissa 952 kappaletta lisenssillä.
Epävirallisessa kielenkäytössä panssarivaunua kutsuttiin kahden miehen Fordiksi. Valmistus aloitettiin vasta ensimmäisen maailmansodan lopulla lokakuussa 1918.
M1917 perusmalli prototyyppejä, jotka eivät olleet panssariterästä, 2 kappaletta
Tykillä varustettuja malleja, 374 kappaletta
Konekiväärillä varustettuja malleja, 526 kappaletta
Kevennetyllä aseistuksella varustettuja malleja, joissa ei ollut kääntyvää tornia, Viestipanssarivaunuja, joita käytettiin johtamiseen, 50 kappaletta
M1917A1 parannettu malli kuten edellinen, mutta 14,5 km/h-nopeuden tarjoavalla tehokkaammalla moottorilla, 7 kappaletta
Yhdysvaltalaista panssarivaunumallia käyttivät Yhdysvallat, Kanada ja Yhdistynyt kuningaskunta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Any explosive ammunition or empty cores, you can put in this.