3.9.2013

Tulivoima / Firepower #1.

Ratsuväki menetti merkitystään, vaikka myös se otti tuliaseet käyttöön. Taistelumenetelmänä oli käytössä karakolli. 
1600-luvulla karakolli vaihtui ratsuväen rynnäkköön eli atakkiin. Tykkien merkitys kenttätaistelussa kasvoi. 
1750-luvulla Preussin kuningas Fredrik II Suuri kehitti tykistön liikkuvuutta ja loi kokonaan hevosvetoisen tykistön.

                                
                                             British Green Jackets Sharpshooter
Seitsenvuotisessa sodassa 1750-luvun puolivälissä ilmestyivät tarkka-ampujat. 

                                             
                                              U.S. Civil War Berdan Sharpshooter
Tarkka-ampujien ryhmät valmistelivat taisteluita Yhdysvaltain vapaussodassa, 
jonka jälkeen eurooppalaiset armeijat kouluttivat vastaavaa kevyttä jalkaväkeä. 
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Seitsenvuotinen sota oli sota, jossa Britannia, Preussi ja Hanover taistelivat Ranskaa, Itävaltaa, Venäjää, Ruotsia ja Saksia vastaan vuosina 1756–1763. Espanja ja Portugali vedettiin myöhemmin mukaan sotaan.
Euroopassa käydyssä sodassa Preussi pelastui vastustajien yhteistyökyvyttömyyden vuoksi ja sai Hubertusburgin rauhassa pitää aikaisemmin valtaamansa Sleesian. Euroopassa käytyyn sotaan kiinteästi liittyneessä Ranskan, Espanjan ja Britannian välisessä suuressa siirtomaasodassa Britannia sai rauhanteossa lähes kaikki Ranskan siirtomaat.
Ruotsin osallistumista sotaan kutsutaan Pommerin sodaksi. Se osallistui Preussin vastaiseen liittokuntaan vuodesta 1757 lähtien. Ruotsin sotatoimet etenivät huonosti ja se oli tyytyväinen, kun rauha solmittiin vuonna 1762 ilman aluemuutoksia.

Preussin ja Itävallan välistä sotaa kutsutaan myös kolmanneksi Sleesian sodaksi.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kevyt jalkaväki oli kaikkialla kuitenkin vain vakiintuneen linjataktiikan lisäys.
Ranskan vallankumouksessa myös armeijan vanha järjestys romuttui. 
Ammattimainen palkka-armeija vaihtui yleiseen asevelvollisuuteen ja armeija kasvoi yli 600 000:en mieheen. Samalla syntyi kolonnataktiikka. 

Ranskassa kehitettiin tykkien teollista valmistusta ja tykistön tulen merkitys taistelu kentällä kasvoi. 
Syntyi divisioona jako ja esikunnat kun suurta armeijaa ei voinut komentaa enää yksi mies.  Ranskan vallankumoussotien jälkeen yleinen asevelvollisuus lähes hävisi. 
Krimin sota oli viimeinen sota, joka käytiin ammattiarmeijoin. 

Tämän jälkeen otettiin yleisesti käyttöön asevelvollisuus. Suurvalloista ainoastaan Britannia säilytti palkka-armeijan ja luopui siitä vasta ensimmäisessä maailmansodassa. 
Suurten armeijoiden varustamisessa, huoltamisessa ja liikuttelussa tuli avuksi teollinen vallankumous ja höyryvoima, niin maalla kuin merelläkin.

Jalkaväen aseistus kehittyi huimasti 1830-luvulta ensimmäisen maailmansodan loppuun mennessä. 
Syntyi takaaladattava rihlattu kivääri ja metallihylsy mahdollisti makasiinikiväärin.
1838 preussilainen aseseppä Nicholas Dreyse kehitti neula-sytytys kiväärin.
Ase oli kerran laukeava, takaa ladattava, ja käytti paperi-hylsy patruunaa.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Yksi kuuluisin takaa ladattava putkimakasiini ase oli Henry kivääri. Tässä aseessa vipulukon viritys liike poisti samalla tyhjän hylsyn ja syötti uuden patruunan piippuun alla olevasta makasiinista. Henry kivääri patentoitiin ja se tunnettiin myöhemmin Winchester-kiiväärinä, koska Winchester-yhtiö valmisti ja hoiti aseen myynnin.


                                                    
Turkkilaiset osittivat aseen tehokkuuden Plevnan piirityksessä, Venäjän-Turkin sodassa 1877, kun turkkilaiset käyttivät Yhdysvalloista tulleita Winchestereitä, rinnakkain toisen takaa ladattavan aseen Peabody-Martini kiväärin kanssa.


                                                             Peabody-Marttiini Rifle
Peabody-Martini kivääri oli nivelöidyllä palkkilukolla varustettu, kerta-laukaus ase.

Venäläisten aseina olivat Coltin valmistamat Berdan-kiväärit, sekä Krenka-kiväärit.




Krenka kiväärit oli muunnettu suustaladattavista kivääreistä takaa ladattaviksi.
Venäläiset piirittivät Bulgarialaisen Plevnan kaupungin, jonne oli linnoitatunut 14.000
turkkilaista. 

Venäläisten masiivinen ja suora hyökkäys pysähtyi turkkilaisten tuleen,
näiden avattua Marttini-kiväreillään tulen pitkältä matkaa. 
Kun venäläiset pääsivät n.200 m päähän turkkilaisista nämä vaihtoivat winchesteriin
ja avasivat masiivisen tulen lähietäisyydeltä.
Venäläisten suorittaman, kahden rintama-hyökkäyksen tappiot olivat 26.000 miestä.
Plevna todisti takaa ladattavien kiväärien tehokkuuden, ja maailman armeijat alkoivat
varustautua takaa ladattavilla aseilla.


-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Useissa maissa siirryttiin suoraan suustaladattavasta musketista moderniin makasiinikivääriin. 
Näillä aseilla saavutettiin n. 10 laukausta minuutissa tulinopeus.
Putkimakasiini kivääri Lebel, Winchester, Henry kyettiin vieläkin nopeampaan tuleen.

Sylinterilukkoisten kiväärien käyttö lisäsi tavallisen sotilaan tuho- ja tulivoimaa ennen
näkemättömällä tavalla. Samaan aikaan esim Gew 98 ja Lee-Enfield Mk III kiväärien tappava kantama oli jo 1,5 km ja niillä kyettiin ampumaanuusi laukaus joka toinen tai kolmas sekunti.

Jalkaväen tulivoiman kehitys huipentui 1884 maxim-konekiväärin keksimiseen.


                                                             Maxim-konekivääri 1884
                                                              Vickers-Maxim konekivääri 1895
                                                                               Nordenfeld (Palmgrantz Ruotsi-Sweden) 1898

Tykeissä otettiin käyttöön rihlaus, takaalataus sekä hidastin- ja palautinlaitteet. 
1800-luvun loppuun mennessä oli syntynyt tykistö, jolla käytiin ensimmäinen maailmansota. Myös tykistön ampumamenetelmät kehittyivät.


Lääkehoidon kehittyminen paransi huomattavasti haavoittuneiden selviytymisen mahdollisuuksia Krimin sodan jälkeen ja etenkin Solferinon taistelun (Red Cross).
Armeijat panostivat haavoittuneiden evakuointiin ja hoitoon. 
Sterilisointi ja tehokas nukutus paransivat leikkaushoitoja. 
Lisäksi keksittiin röntgen ja veriryhmien ymmärtäminen mahdollisti verensiirrot.


Krimin sodan aikana otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa ns. telakenkä.
Tykkien liikkuvuus pehmeässä maassa haluttiin parantaa ja pyörään lisättiin levyjä.
Tästä telojen kehitys siirtyi peltotyö koneeseen ja sieltä edelleen panssarivaunuun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Any explosive ammunition or empty cores, you can put in this.