Battle of Bengtskär - Bengtskärin taistelu

The Battle of Bengtskär was fought between Finnish and Soviet forces on 26 July 1941 during the Continuation War. Soviet landing troops made a surprise attack on the skerry of Bengtskär with a goal to blow up the lighthouse situated on the skerry so that it would not disturb Soviet military operations. 

Finnish troops situated on the skerry managed to defend the lighthouse and eventually drove the Soviets back with the help of support troops

After capturing the small island of Morgonlandet in July 1941, Soviet forces launched a small-scale amphibious assault against the Finnish island of Bengtskär, which had a lighthouse and was thus an important observation post. The initial landing, performed in the middle of the night in foggy conditions, was successful, as Finnish sentries believed the approaching boats to be German minesweepers; however, the small garrison recovered quickly. 

Putting up fierce resistance, the Finns managed to retain control of the lighthouse while summoning help from nearby naval forces and coastal artillery. The fighting continued throughout the night. In the morning Finnish reinforcements were able to force the remaining Soviet raiders to surrender and drive their naval support away.

Battle of Bengtskär
Part of Continuation War
Date 26 July 1941 Location Bengtskär skerry, Finland Result Finnish victory
Belligerents
Finland	Soviet Union
Commanders and leaders
Lieutenant Fred Luther	First lieutenant Kurilov
Casualties and losses
31 casualties, 45 wounded	60-100 casualties, 28 prisoners

Bengtskärin taistelu käytiin jatkosodan aikana Bengtskärin kallioluodolla Suomenlahdella. Neuvostoliittolainen maihinnousuosasto teki 26. heinäkuuta 1941 luodolle yllätyshyökkäyksen tavoitteenaan räjäyttää luodolla sijaitseva Bengtskärin majakka, jota suomalaiset käyttivät tähystys- ja tulenjohtopaikkana. Aamuyöllä alkanut taistelu päättyi saman päivän iltana suomalaisten voittoon. Taisteluun osallistui yhteensä yli tuhat suomalaista ja venäläistä sotilasta. 

----- In the Moscow Peace Treaty that ended the Winter War on March 13, 1940, Hanko was leased to the Soviet Union as a naval base for a period of 30 years. During the Continuation War, Soviet troops were forced to evacuate Hanko in early December 1941. The Soviet Union renounced the lease formally in the Paris peace treaty of 1947

                    

Taistelussa kaatui 32 suomalaista, joista 11 seuraavan päivän pommituksissa. Arviot venäläisten kaatuneista vaihtelevat kolmenkymmenenkuuden ja yli sadan välillä. Bengtskärin taistelua on myös kuvattu populaarikulttuurissa  

Syksyllä 1939 Euroopan poliittinen tilanne kiristyi, mikä antoi aihetta rajavalvonnan tehostamiseen myös Suomessa. Tämän vuoksi Bengtskärille lähetettiin syyskuun alussa vartioryhmä, joka koostui 5–10 miehestä. Talvisodan syttyessä 30. marraskuuta luodolla sijainneen majakan valo sammutettiin ja majakan henkilökunta perheineen evakuoitiin. Majakka toimi sodan aikana tähystys- ja tulenjohtopaikkana. Vartioryhmä tarkkaili Hankoa ja Suomenlahden suuta. Majakkaa yritettiin sodan aikana pommittaa, mutta tuloksettaSuomenlahdella. 

Neuvostoliittolainen maihinnousuosasto teki 26. heinäkuuta 1941 luodolle yllätyshyökkäyksen tavoitteenaan räjäyttää luodolla sijaitseva Bengtskärin majakka, jota suomalaiset käyttivät tähystys- ja tulenjohtopaikkana. Aamuyöllä alkanut taistelu päättyi saman päivän iltana suomalaisten voittoon. Taisteluun osallistui yhteensä yli tuhat suomalaista ja venäläistä sotilasta. Taistelussa kaatui 32 suomalaista, joista 11 seuraavan päivän pommituksissa. Arviot venäläisten kaatuneista vaihtelevat kolmenkymmenenkuuden ja yli sadan välillä. Bengtskärin taistelua on myös kuvattu populaarikulttuurissa

Hankoniemi ja sitä ympäröivät merialueet vuokrattiin talvisodan rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle 30 vuodeksi. Alueen luovutus tapahtui 22. maaliskuuta 1940, minkä jälkeen Neuvostoliitto perusti Hankoon noin 30 000 miehen vahvuisen varuskunnan. Sodan jälkeen majakanvartijat palasivat luodolle ja majakan valo sytytettiin. Perheitä ei kuitenkaan turvallisuussyiden vuoksi laskettu takaisin. Suomalaiset valvoivat venäläisten tukikohtaa Bengtskäristä, jonka tähystystoiminta jatkui talvisodan päätyttyä.

Jatkosota syttyi 25. kesäkuuta 1941. 
Samana päivänä venäläisten Hangon tukikohta avasi tulen kohti suomalaisasemia, jotka vastasivat tuleen. 

Battle of Bengtskär
Part of Continuation War
Date 26 July 1941 Location Bengtskär skerry, Finland Result Finnish victory
Belligerents
Finland	Soviet Union
Commanders and leaders
Lieutenant Fred Luther	First lieutenant Kurilov
Casualties and losses
31 casualties, 45 wounded	60-100 casualties, 28 prisoners

Bengtskär kuului sodassa Hangon rintaman Hiittisten lohkoon ja oli sen uloin etuvartio etelässä. Majakkatornin valohuoneesta oli näkymä Hankoon ja Suomenlahden suulle, ja sieltä voitiin johtaa sekä rannikkotykistön että laivaston tulta. Hiittisten lohkon tärkeimmät patterit sijaitsivat Örössä ja Granholmenissa, jotka sijaitsevat noin 10 kilometriä luoteeseen ja pohjoiseen Bengtskäristä.

Venäläiset saivat lentotiedustelun avulla selville, että luoto oli linnoittamaton. 16. heinäkuuta 1941 Neuvostojoukot tuhosivat Bengtskäristä noin 10 kilometriä itään sijainneen Morgonlandetin tähystys- ja tulenjohtoaseman. Vangiksi otetun kuuden miehen vartioryhmän kuulusteluissa saatiin selville, että myös Bengtskärissä oli sijoitettuna kuuden miehen vartio. Bengtskärin vartioryhmää oli kuitenkin vahvistettu 29 miehellä Morgonlandetin hyökkäyksen jälkeen, ja venäläiset valmistautuivat maihinnousuun tästä tietämättöminä.

Venäläisten suunnitelmana oli lähettää neljä vartio-, eli niin kutsuttua MO-venettä keskellä yöllä kohti Bengtskäriä. Kahdessa veneessä olisi iskujoukkoja, jotka nousisivat ensin huomaamattomasti maihin ja valtaisivat majakan. Tämän jälkeen kolmannessa veneellä oleva räjäytysjoukkue nousisi maihin ja räjäyttäisi majakan syvyyspommeilla. Neljäs vene toimisi operaation komentoveneenä. Operaatio päätettiin toteuttaa laivaston vuosipäivää edeltävänä päivänä 26. heinäkuuta, jolloin voitto kruunaisi juhlapäivän vieton. Operaatiota johtaisi yliluutnantti P. V. Kurilov

Taistelu alkoi 26. heinäkuuta 1941 kello yhden aikaan aamuyöllä, kun venäläiset nousivat pimeyden, sumun ja metsäpaloista levinneen savun turvin maihin. Venäläiset eivät kuitenkaan ehtineet sisään majakkaan, sillä suomalainen ulkovartiomies havaitsi heidät ja ehti suorittaa hälytyksen ja herättää muut sotilaat. Suomalaisten tulitus pakotti venäläiset suojautumaan kallioiden ja eteläterassin taakse. 
                   
Majakan kolmannesta kerroksesta heitetty kasapanos tappoi terassin taakse piiloutuneen noin kymmenhenkisen iskuryhmän, jonka tarkoituksena oli vallata majakka. Räjähdyksessä menehtyivät politrukki A. I. Rumjantsev sekä yliluutnantti P. V. Kurilov, joka haavoittui kuolettavasti. Taistelu kuitenkin jatkui ja venäläisten miesvahvuus oli tässä vaiheessa kaksinkertainen puolustajiin nähden.

                   
Taistelun alussa suomalaisten puolustusta johti 25-vuotias luutnantti Fred Luther. 

Suomalaisten puolustus koostui enimmäkseen nuorista miehistä, jotka olivat kotoisin lähiseudun kunnista. Luther haavoittui taistelussa kahdesti, minkä jälkeen komento siirtyi alikersantti Harry Bjelkelle. Tässä vaiheessa majakassa oli jäljellä ainoastaan viisitoista taistelukuntoista miestä, joiden ammukset olivat käytännössä lopussa. Lisäksi venäläiset olivat vallanneet majakan pohjakerroksen. Taistelun alkutunteina puolustus sai tulitukea ainoastaan Örö ja Granholmen patteristoilta, joita Lutherin täytyi pyytää ampumaan suoraan kohti Bengtskäriä. 

Tilanne helpottui kello neljän jälkeen, kun suomalaisten tykkiveneet ja Fokker-koneet ehtivät paikalle. Kello yhdeksän aikaan luutnantti M. Kaikkosen johtama 80 miehen iskujoukko pääsi majakalle käytyään laiturilla ja matkalla rannasta pitkiä ja kiivaita lähitaisteluja. Tämän jälkeen majakan pohjakerros onnistuttiin valtaamaan takaisin ja majakka oli jälleen suomalaisten hallussa.

Jäljelle jääneet venäläiset eivät antautuneet apujoukkojen tai evakuoinnin toivossa. Venäläiset eivät kuitenkaan ensimmäisen maihinnousun jälkeen onnistuneet pääsemään uudestaan maihin, sillä veneet joutuivat joka kerta perääntymään kiivaan tulituksen alla. Tykkivene Uusimaa sai täysosuman yhteen venäläisten MO-veneistä sen yrittäessä lähestyä rantaa, minkä jälkeen suomalainen VMV-vene poimi merestä 16 miestä. Panssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen saivat käskyn kohti Bengtskäriä, kun ilmavoimilta oli tullut tieto, että venäläishävittäjiä oli havaittu matkalla kohti Bengtskäriä. Hälytys osoittautui kuitenkin vääräksi, mutta alukset joutuivat 18 venäläisen pommikoneen hyökkäyksen kohteeksi ehdittyään Örön länsipuolelle. Pommin osuessa Ilmariseen yksi sen miehistöstä sai surmansa ja 13 haavoittui, minkä jälkeen panssarilaivat vetäytyivät takaisin saariston suojaan. 

                                now, prisoner and wounded Soviet second lieutenant

Venäläiset taistelivat viimeiseen asti antautumatta, ja taistelun ensimmäinen päivä päättyi kello viiden aikaan iltapäivällä, kun luodolla ei ollut jäljellä yhtäkään taistelukuntoista venäläistä, joista suurin osa oli kaatuneita ja loput vaikeasti haavoittuneita.
----------------
Ratkaisu riippuu jokaisen yksittäisen miehen rohkeudesta, motivaatiosta ja aloitekyvystä. ”
– Fred Luther 1986 pitämässään esitelmässä Bengtskärin taistelusta.. 

Heinäkuun 27. päivä päivä alkoi Bengtskärissä rauhallisesti, mutta keskipäivän aikaan luodon yläpuolelle ilmestyi venäläisiä pommikoneita. Bengtskärissä ei ollut ilmatorjunta-aseita, joten koneita ei voitu torjua. Pommitus jatkoi koko iltapäivän ja kello 16:42 majakkarakennuksen ja tornin saumakohtaan osunut pommi tappoi 11 suomalaista, jotka jäivät sortuvien rakenteiden alle. Vielä puoli kahdeksan aikaan illalla Bengtskäriä tulitettiin Russarön tykistöllä. Suomalaiset tykkiveneet ja lentokoneet saapuivat paikalle vasta myöhään illalla. Seuraavana päivänä, 28. heinäkuuta, Bengtskäriin tuotiin 40 mm:n Bofors-tykki. Saman päivän iltapäivällä Bengtskäriä vastaan hyökkäsi vielä kaksi konetta, jotka suomalaiskoneet ajoivat pois.

Bengtskärin taistelussa kaatui yhteensä 32 suomalaista, heistä 21 ensimmäisen päivän taisteluissa ja 11 seuraavan päivän pommituksista. Arviot venäläisten kaatuneista vaihtelevat runsaasti. Bengtskäristä vietiin pois kolmekymmentäkuusi ruumista, mutta kaatuneiden lukumäärä oli kuitenkin korkeampi, sillä tuntematon määrä ruumiita työnnettiin mereen, kun saari taistelujen jälkeen siivottiin. Lisäksi venäläisten laivoilla kaatui sotilaita ja yksi lentokone ammuttiin alas. 

Majakan sodassa saamat vahingot olivat huomattavat: pohjoisseinä oli osittain poissa, katot rikki, välikatot romahtaneet ja ovet ja ikkunat hajalla. Lisäksi majakan ulkorakennuksista oli jäljellä ainoastaan kiviperustat. Korjaustyöt kestivät 1950-luvulle, ja samalla luoto myös linnoitettiin konekivääripesäkkein, juoksuhaudoin ja bunkkerein. Taistelussa kaatuneita on kunnioitettu myöhemmin erilaisilla muistotauluilla